Millaista tietoa taideperustaisella kanssatutkimuksella saadaan?

Nuorten lähiöosallisuus -ja aktiivisuus -hanke toteutti mukkulalaisten nuorten ja Lahden nuorisopalveluiden kanssa  "Ajatuksen voimalla tapahtuu" -ympäristöteoksen Lahden Mukkulaan 7.5.2021. 

Syksy on ollut Nuorten lähiöosallisus ja -aktiivisuus -tutkimushankkeelle työntäyteistä aikaa. Vuoden loppua kohden hanke on esittänyt alustavia havaintoja kevään ja syksyn aikana kerrytetystä tutkimusaineistoista sekä luonnostelut valmistelussa olevia tulevia taiteellisia ja tutkimuksellisia hanketoimenpiteitä lukuisilla foorumeilla.

Marraskuun alussa hankkeen tutkija Jarmo Rinne ja TKI-asiantuntija Aki Lintumäki osallistuivat Nuorisotutkimuspäiville 2021, joiden teemana oli Käännekohtia– nuoret yhteiskunnallisissa muutoksissa. Nuorisotutkimuspäivät pidettiin Helsingissä 4.–5.11.2021. Päivien ohjelmasta löytyi mielenkiintoinen hankkeen tutkimusintresseihin sopiva kaksipäiväinen työryhmä Kanssatutkimuksellisia käännekohtianuorisotutkimuksen kentällä. Työryhmässä tutkijat eri yliopistoista ja korkeakouluista esittelivät omia tutkimuksiaan, joissa hyödynnetään kanssatutkimuksellista otetta. Kanssatutkimuksessa tutkittavat osallistuvat akateemisten tutkijoiden kanssa tutkimuksen tekemiseen. Työryhmän esityksistä ja niitä seuranneissa keskusteluissa piirtyi varsin kattava kuva sitä, millaista kanssatutkimusta Suomessa tällä hetkellä tehdään. Osassa tutkimuksista kanssatutkijuus miellettiin pitkälti siten, että tutkija meni mukaan tutkittaviensa toimintaan, esimerkiksi osallistui sirkuslaisten harjoituksiin ja koetti tehdä samoja temppuja ja harjoitteita kuin sirkuslaiset. Samalla tutkija pyrki madaltamaan yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen kynnystä ikään kuin olemalla yksi sirkuslainen muiden joukossa. Osassa työryhmän esityksissä kuvailtiin, miten nuorille annetiin vapaat kädet toteuttaa joitakin haluamiaan projekteja tutkimushankkeen järjestämissä työpajoissa. Projektin kuluessa tutkijat tarkkailivat ja reflektoivat nuorten aikaansaannoksia.

Työryhmässä puhuttiin myös kanssatutkimukseen liittyvistä valtapositioista ja akateemisesti koulutettujen tutkijoiden ja tutkittavien nuorten erilaisesta tiedosta ja siitä, miten tällaisiin erilaisin episteemisiin pääomiin suhtaudutaan. Nuorten lähiosallisuus ja -aktiivisuus-hankkeen presentaatio Millaista tietoa taideperustaisella kanssatutkimuksella saadaan? toi oman kontribuutionsa tähän keskustelun juonteeseen. Tutkijan ja nuoren tieto on erilaista, mutta kanssatutkimuksessa erilaista tietoa ei arvoteta. Toisin sanoen tutkija ei määrittele, millainen tieto on pätevämpää, arvokkaampaa tai tutkimuksellisesti relevantimpaa, vaan se tehdään yhdessä.

Kanssatutkimuksen keskeinen havainto on, että tutkittavalla nuorella on omakohtaista, läpielettyä tietoa oman viiteryhmänsä arvoista ja tavoista sekä siitä, miten hän hahmottaa maailmaa. Tätä tietoa ei tutkijalla ole, jolloin tutkittava nuori osallistuu tasavertaisella panoksella tutkimustiedon tuottamiseen toimiessaan samaan aikana informanttina ja metodisen avaimena oman ryhmänsä tiedon avaamisessa ja tulkitsemisessa tutkijoille. Tällaisessa tutkimusasetelmassa tutkijat pohtivat yhdessä nuorten kanssa, mitä kannattaisi tutkia/kysyä ja miten tämä temppu tehdään. Taideperustainen lähestymistapa kanssatutkimukseen tuo vielä uuden entistä tasa-arvoistavamman ja yhdenvertaistavamman elementin tutkimusasetelmaan - nimittäin yhdessä tekemisen.

Taideperustaisessa kanssatutkimuksessa nuoret pohtivat yhdessä tutkijoiden kanssa, mitkä asiat nuoria huolettavat ja mistä asioista he haluaisivat päästä ilmaisemaan mielipiteensä. Mielipiteen ilmaisu toteutetaan kantaaottavien paikkasidonnaisten (ympäristö)taideteosten muodossa. Nuoret osallistuvat (tutkijoiden kanssa) taideteoksen sisällön, toteuttamisen tavan, muodon, rakenteen ja julkaisun ajankohdan ja paikan ideointiin sekä suunnittelun ja toteutukseen. Taiteellisen prosessin aikana tutkijat tekevät osallistuvaan toimintatutkimukseen kuuluvia havaintoja nuorten toiminnasta, reflektoivat nuorten kanssa prosessin kulkua ja osallistujien kokemuksia sekä haastattelevat osallistujia. Havainnot, reflektiot ja itse taiteellinen tuotos ja sen julkaisu muodostavat näin yhdessä tuotettua tutkimusaineistoa, jota ei ole mahdollista saada osallistuvalla havainnoivalla toimintatutkimuksella, etnografisilla menetelmillä tai millään muullakaan tutkimustavalla.

Yhdessä tehdyn ja läpieletyn prosessin aikana tutkijoiden tiedon ja ymmärryksen horisontit sulautuvat nuorten tiedon ja ymmärryksen horisontteihin siten, että molempien ymmärryksen horisontti laajenee ja samalla on saatu esiin jotakin aivan uuttaa tietovarantoa nuorten toimijuudesta, kulttuurihyvinvointioppimisesta, subjektiivisesti koetusta osallisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä nuorten arvoista, asenteista ja tavasta hahmotta ympäröivää todellisuutta. Nuorille puolestaan tarjoutuu kurkistusikkuna analyyttiseen reflektoivaan maailmanjäsennykseen sekä mahdollisuus harjoitella omaäänistä argumentointia yhdenvertaisessa, turvallisessa ja kunnioittavassa yhteisössä.

Jarmo Rinne (YTT)

Kirjoittaja työskentelee tutkijana hankkeessa.