Tutkijoille

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa kahden kaupungin tiettyjen lähiöiden tilasta ja alueellisesta eriytymisestä sekä siitä, miten eriytymistä voitaisiin lieventää erityisesti liittyen nuorten elämään asuinalueillaan. Yhteiskehittämistä tehdään moniäänisesti nuorten sekä heidän kanssaan suoraan tai välillisesti tekemisessä olevien tahojen kanssa. 

Tutkimuksessa keskitytään lähiössä asuvien nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin, ja tähän liittyen omaehtoiseen yhteisöllisyyteen sekä institutionaaliseen luottamukseen (ks. Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2018). Tutkimukseen liittyvässä kehittämistoiminnassa hyödynnetään palvelumuotoilua yhdistettynä pelillisiin keinoihin, soveltavan teatteritaiteen menetelmiin sekä yhteisömanagerointiin. Lähiöiden asukkaat osallistuvat asuinalueensa kehittämiseen, silloin jos suunnitteluun ja toimintaan luodaan aito osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus. Tämä edellyttää kehittämisprosessin vaiheittaista avaamista kaikille osallistujille. (Rättilä & Rinne 2016; 2017.) On myös todettu, että nuoret kertovat kokemuksistaan asuinalueillaan ja niihin vaikuttavista tekijöistä, jos heille annetaan mahdollisuus informaaliin tiedon tuottamiseen (De Backer & Pavoni 2018). Nuorten osallisuutta tukee heidän osallistamisensa kehittämistoimintaan (Kirvesniemi & Poikolainen 2017). Nuorten ääniä kuunnellaan tässä tutkimuksessa sensitiivisesti, sillä kuten Junnilainen (2019) on todennut, asukkaiden kokemukset elinympäristöstään voivat poiketa varsin paljon ulkopuolisten määrittelyistä.

Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 

  • Miten erilaisia lähiöitä tulisi kehittää, jotta ne lisäisivät nuorten koettua hyvinvointia ja         vähentäisivät segregaatiota? Vastaavatko palvelut nuorten tarpeisiin?  
  • Millaisia toimija-asemia nuoret ottavat alueellaan ja millainen merkitys institutionaalisella     luottamuksella on toimija-asemien rakentumiseen? Mitkä taustamuuttujat vaikuttavat nuorten     subjektiiviseen hyvinvointiin ja institutionaaliseen luottamukseen?  
  • Millainen toimintamalli tukee nuorten lähiöosallisuutta ja aktiivisuutta?

 

******************************************************************************

Julkaisuja

Lintumäki, A., Rinne, J. Pässilä, A. & Jokela, T. (2022.)  Kokemustarinoita Mukkulasta – Nuorten osallisuuden kehittämistä taideperustaisella toimintatutkimuksella ja kanssatutkimuksella. Teoksessa: Pässilä A., Parjanen S., Aarrevaara E., Laakso H., Knutas A. & Harmaakorpi V. (toim.). Yhteinen lähiö - kokeilut ja asukastieto kaupunkien kehittämisessä. LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research Reports 145. LUT University, LUT School of Engineering Science. Sähköinen julkaisu ISBN: 978-952-335-878-2. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-878-2

** 

Hankkeen harjoittelija Saara Riipinen on tutustunut sellaisiin Suomessa toteutettuihin lähiöhankkeisiin, joissa nuoret ovat olleet mukana. Näitä esitellään alla olevassa tekstissä. 

 

5.8.2021

Lähiöosallisuus-hankkeet nuorille Suomessa

        

   Kuva: Tesoman OmaGroup 2015                          Kuva: Pansion Koulu-keskellä korttelia hanke

 

Erojen kasvaessa eri kaupunginosien välillä 1990-luvun lamavuosina suurimpien kaupunkien lähiöiden kehitys alkoi muuttua. Asuinalueiden väliset erot näkyvät selvästi väestön koulutustasossa, työttömyysasteessa ja vieraskielisten määrässä. Tutkimustuloksien mukaan huono-osaisuus lisääntyi erityisesti 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla rakennetuissa lähiöissä. (Lindholm 2018, 13.)

Tutkittaessa hyvinvointia ja siihen vaikuttavaa osallisuutta, on tärkeää tarkastella tilastojen lisäksi myös subjektiivista näkökulmaa. Esimerkiksi koetulla ympäristöllä on merkittävä vaikutus hyvinvoinnin rakentumiselle. Asuinalueiden osallisuutta tukevien lähiöprojektien avulla pyritään muun muassa ehkäisemään asuinalueen segregaatiota ja luomaan sosiaalista kestävyyttä yhteisöihin (Holstila ym. 2019, 159-160.)

Suomessa on jo 1980-luvulta asti toteutettu kymmenittäin lähiöiden yhteisöllisyyden ja osallistumisen kehittämishankkeita. Mutta erityisesti nuorille kohdistetuista hankkeista kotimaista tutkimuskirjallisuutta on saatavilla vähän.

Vuonna 2020 Ympäristöministeriön koordinoimana käynnistyi suurimpien kaupunkien lähiöiden kehittämisohjelma vuosille 2020-2022. Ohjelmaa toteuttaa eri ministeriöistä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta koostuva yhteistyöryhmä. Ohjelmaa tuetaan useilla käynnissä olevilla tutkimuksilla ja sen tavoitteissa ovat mukana myös lapset ja nuoret. (Ympäristöministeriö).

Nuoria koskevassa tutkimus- ja kehitystyössä on tärkeää kuunnella heitä oman elämänsä asiantuntijoina ja luoda heille konkreettisia osallistumisen mahdollisuuksia. Nuorten mielekäs osallistaminen tutkimushankkeissa tuo ensiarvoisen tärkeää tietoa koetun hyvinvoinnin tekijöistä nuorten näkökulmasta ja samalla tukee heidän kasvuaan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Aikaisemmin nuorille kohdennettuja lähiöosallisuuden hankkeita on toteutettu mm. Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

 

Nuorten asiantuntemusta Vantaan uudelle asuinalueelle

Eeva Järvisen loppuraportissa (2020) kuvataan Kivistön asuinalueen kehityshanketta Vantaalla. Hankkeessa haluttiin kuulla erityisesti myös nuorten ääni. Laurea ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupungin Nuorisopalvelut toteuttivat yhteistyönä ”Kivistön kauppakeskuksen ja kaupunkikeskuksen nuorisotyö - KiKe” -hankkeen (2014–2020). Sen tavoitteena oli osallistaa alueen nuoria ideoimaan ja suunnittelemaan erilaisissa ideapajoissa kauppakeskusta ja sinne rakennettavaa monitoimitilaa. Lisäksi nuorten asiantuntemusta haluttiin kuulla liikunta-, kirjasto-, kulttuuri- ja harrastuspaikkojen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Järvisen mukaan nuorten osallistamisella voitiin muun muassa tehostaa nuorisotyön osallistamisprosesseja ja luoda uusia osallistavia menetelmiä. Lisäksi nuoret saivat vuorovaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen tunnetta, koska ideapajoihin osallistuivat myös rakennuttajat ja arkkitehdit.

Järvisen mukaan vastaavanlaista ideapajatyöskentelyä voitaisiin mallintaa hyvin myös muualla, vaikka KiKe-hankkeen osallisuusprosessien tulokset ovatkin ainoastaan yhdenlaisesta lähiöhankkeesta.

 

Uudenlaisia palvelukonsepteja nuorille Tampereella

Tutkitusti parempi lähiö –Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisun (2016) mukaan Tampereella nuoria osallistettiin Oma Tesoma -hankekokonaisuudessa (2014-2018). Tesoman väestö on keskimääräistä vähävaraisempaa ja heikommin koulutettua. Alueen nuorista joka viides on työtön. Hankkeessa tutkittiin erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osallisuutta.

Alueella osallistumisenmahdollisuuksia nuorille tarjoavat nuorten omat sosiaaliset verkostot sekä nuorille suunnatut palvelut.

Tesoman OmaVerkko-hankkeessa suunniteltiin uudenlaisia osallistumista vahvistavia palvelukonsepteja yhdessä alueen nuorten, heidän kanssaan työskentelevien aikuisten ja Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Palvelumallin suunnitelma yhdisti erilaisia ja eri tahojen tarjoamia palveluja ja lähiössä toteutuvan osallisuuden rinnalla kulki lisäksi virtuaalinen osallistuminen. Suunnitteluryhmälle järjestettiin säännöllisiä tapaamisia, vierailuja, tapahtumia ja leirejä.

OmaTila on yksi hankkeessa syntyneistä uusista palvelukonsepteista. Siinä nuorilla on mahdollisuus kokoontua, harrastaa, oppia työssä ja käyttää toimeentuloon, asumiseen ja työvoimapalveluihin liittyvää neuvontaa ja palveluja. Konseptia jatkokehitettiin OmaPaja-hankkeessa, jossa nuoret suunnittelivat nuorisokahvilan ja moottoripajan yhdistelmää. Hankkeen yhteistyötapahtumissa nuoret esittelivät suunnitelmiaan ja järjestivät pop up -kahviloita. Toiminta mahdollisti pienessä mittakaavassa mallin pilotointia.

Moottoripajan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus oppisopimus- ja tuotantokoulutukseen, vapaaseen ja ohjattuun harrastamiseen, tietotaidon vertaistukeen, sukupolvien väliseen moottorikummitoimintaan sekä tilaustöiden tekemiseen.

Oma Paja -toimintamalli ei kuitenkaan toteutunut käytännössä johtuen mm. rahoituksen ja roolituksen puutteesta sekä erilaisten vastuu- ja valtasuhteiden kysymyksistä. Nuoria ei myöskään osallistutettu tarpeeksi prosessin neuvotteluvaiheessa. Projektijohtaja Tanja Koivumäen (2015) mukaan tutkimushanke toi esille nuorten äänen ja heidän ideoitaan tullaan hyödyntämään kaupungin palveluiden kehittämisessä. Hanke loi myös suoria kontakteja kaupungin edustajien ja nuorten välille ja lisäsi nuorten halukkuutta oma-aloitteisesti edistää kaupungin hankkeita mm. flyereita jakamalla.

 

Koulu osallisuuden keskuksena Turussa

Tutkitusti parempi lähiö -Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisussa (2016) kuvataan Koulu keskellä korttelia -hanketta (2014-2015) Turun Pansion lähiössä. Siinä tarkasteltiin toiminnallisesta näkökulmasta koulun mahdollisuuksia osallistua aluekehittämiseen yhteisöllisenä kohtauspaikkana.

Hankkeessa lähiön oppilaita osallistettiin yhteisöllisyyden kehittämiseen oman viljelypalstan avulla. Tavoitteena oli edistää oppilaiden tietoa hyvinvoinnista, omasta asuinalueesta, ruuantuotannosta ja -kierrättämisestä, herättää arvostusta kestävää toimintaa kohtaan sekä rakentaa luottamusta ja sitoutumista osana lukusuunnitelmaa. Oppilaat huolehtivat vuoden ajan palstan viljelytoiminnasta ja sen lisäksi palstalla järjestettiin lähiön asukkaille yhteisöllinen sadonkorjuujuhla, tarjottiin sadosta tehtyä ruokaa Pansio-Perno -päivässä ja pidettiin kaksi työpajaa. Palstaa käytti myös Turun 4H-yhdistys järjestämällä sinne retkiä, leirejä ja kerhoja.

Oppilaat olivat aktiivisia ja innokkaita osallistumaan koko hankkeen ajan, mutta alueen muut asukkaat olivat passiivisia palstan tapahtumien suhteen. Siitä huolimatta kaupunki- viljely koettiin hyväksi mahdollisuudeksi edistää osallistamista.

Viljelytoiminnan liittäminen opetukseen osoittautui kuitenkin haastavaksi, koska se edellyttää pitkäjänteistä työtä ja toimintaan sitoutuneita henkilöitä sekä uudenlaista lähestymistapaa opetukseen.

 

Nuorten oman lähiön kokemuksia

Kesällä 2014 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät nuorten mielikuvia Pansion lähiöalueen turvallisuudesta. Projektiin osallistuneet nuoret valokuvasivat paikkoja, joissa he kokevat turvattomuutta tai turvallisuuden tunnetta. Selvitys tehtiin yhteistyössä lähiön nuorisotalon kanssa ja kuvista rakennettiin näyttely Pansion kouluun.

 

Nuorten hyvinvoinnin kokemuksia Lahdessa

ASLAKO-hankkeen koontiraportin mukaan nuorten osallisuutta valokuvauksen avulla lisättiin myös Lahdessa (2013-2015). Hankkeessa tutkittiin keskustan alueen ja Liipolan lähiön lapsien ja nuorten tärkeinä pitämiä asioita hyvinvoinnilleen. Myös ASLAKO-hankkeessa korostui erityisesti lasten kuunteleminen ja yhdessä tutkiminen. Lapsilta ja nuorilta saadun tutkimustiedon avulla voidaan tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta asuinalueellaan. Hankkeen tavoitteena oli tutkimustiedon hyödyntäminen monipuolisesti asuinalueiden kehittämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Kohderyhmää pyydettiin valokuvaamaan hyvää oloa tuottavia tilanteita ja paikkoja sekä ajanviettopaikkojaan. Lisäksi toteutettiin myös haastattelu, missä kuvaajat pääsivät kertomaan perusteluja kuvilleen. Lapset ja nuoret kuvasivat paljon luontoa, perheenjäseniään, lemmikkejään, kotejaan ja kesämökkejään. Valokuva-aineiston kautta saatiin tietoa nuorten ja lasten vapaa-ajan viettotavoista. Hankkeen muita lapsille ja nuorille sopivia metodeja olivat kyselyt, haastattelut ja piirustukset.

 

Taidelähtöisiä avauksia nuorille Helsingin lähiöissä

Laakson & Turusen opinnäytetyössä (2019) kuvattiin Helsingin lähiöissä tapahtuvaa osallisuutta taidelaitosten yleisötyön avulla. Esimerkiksi Vuosaari toisin sanoen -hankkeessa (2016-2019) Valokuvataiteen museo sovelsi nuorille osallistavaa valokuvausta yhteisötaiteen metodina. Tavoitteena oli lisätä alueen yhteisöllisyyttä ja rohkaista nuoria toimimaan kokemiensa tärkeiden asioiden puolesta.

Maunulan maisema –hankkeessa (2017) teemana oli rakkaus, koska lähiössä asuu paljon yksineläviä. Asiaa ei haluttu käsitellä yksinäisyyden näkökulmasta, vaan luoda konsepti, joka toisin uudenlaisen näkökulman valokuvataiteen keinoin. Rakkaus-aiheen käsittely aloitettiin nuorten ja ikäihmisten yhteisissä työpajoissa. Osallistujat kokivat oppineensa uuden tavan avautua.

Hankkeessa uskotaan, että lähiöiden osallisuutta voidaan lisätä jalkautumalla taiteen keinoin. Hanke koettiin onnistuneeksi erityisesti nuorten osalta. Nuoria tavoitetiin hyvin ja he olivat innostuneita. Yhteistyö koulujen, nuorisotalojen ja muiden nuorisotoimijoiden kesken oli onnistunutta ja tavoitti nuoria, mutta markkinointiin ja tiedottamiseen tulisi varata siltikin resursseja enemmän. Hankkeen työn koettiin antaneen nuorille mahdollisuuden tutustua ja voimaantua taiteen kautta. Hankeraporttien mukaan nuoret saivat äänensä kuuluviin ja oppivat aktiivisuuden ja tekojen kautta tapahtuvan vaikuttamisen. He ovat saaneet mahdollisuuksia tuoda omaa ääntä kuuluviin ja se on kuultu. Hanke nähtiin luovan pohjaa nuorten kansalaisaktivismin ja hyvinvoinnin tukemiseen.

 

Pioneeritutkimusta nuorten lähtökohdista

Toteutuneiden hankkeiden avulla nuorten osallisuus lisääntyi ja heidät saatiin innostumaan vaikuttamisesta. Hankkeiden toimintamallien tuloksista ja vaikuttavuuden mittauksista on kuitenkin tietoa vain vähän. Hankkeiden malleja on jäänyt myös toistaiseksi toteuttamatta käytännössä, kuten Tesoman uudet palvelumallit.

Tarvittavien suuntaviivojen kartoittamiseksi, hyvinvointia tukevien toimintamallien kehittämiseksi ja nuorisovaikutusten arvioimiseksi tarvitaan kattavaa ja oikeanlaista tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä tiedon keruuseen ja analyysiin sekä monipuolista yhteistyötä tiedon hankinnassa. Jotta saatua tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin ja rakentaa uudenlaisia toimintamalleja käytäntöön, on nuorille suunnatussa kehittämistyössä lähtökohtana oltava nuoret ja heidän aidot tarpeensa.

Kotimaista subjektiivista käytännön tason tietoa nuorten osallisuudesta lähiöissä tarvitaan kehitystyön tueksi kipeästi lisää. Tähän tarpeeseen Nuorten lähiöosallisuus ja -aktiivisuus -hanke pyrkii olemaan laajuudellaan ja mallinnettavuudellaan yksi tutkimuskentän pioneereista.

 

   Kuva KiKy-hanke

 

Kirjoittaja: Riipinen Saara, yhteisöpedagogiikan opiskelija, harjoittelija Nuorten lähiöosallisuus ja -aktiivisuus –hankkeessa (YM 2021–2022)

 

LÄHTEET

Helsingin yliopisto, Asuinalue lapsiperheiden kokemana – hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä (2018). Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://hyplus.helsinki.fi/hankkeet/asuinalue-lapsiperheiden-kokemana-hyvinvointi-haasteellisessa-ymparistossa/

Hillgren Essi & Reiniö Riina (2016). Koulu aluekehittämisen välineenä. Teoksessa Tutkitusti parempi lähiö, Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, 60-65, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Ympäristöministeriö. PDF-dokumentti. ISBN 879-952- 11-4550-6. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159846/Tutkitusti_parempi_lahio_Asuinalueiden_kehittamisohjelman_tutkimusjulkaisu.pdf?sequence=1&isAllo wed=y

Holstila Eero, Järnefelt Jouko & Yli-Koski Maria (2019). Syrjäytymisen ja segregaation ehkäisy. Teoksessa Holstila & Timo Hämäläinen (toim.) Kaupunkipolitiikan uusi aika. 159-160. Helsinki. Rakennustieto. ISBN: 978-952-267-315-2.

Honkanen Kati & Poikolainen Jaana (2014). Asuinalue lapsiperheiden kokemana, Valokuvat kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä asuinaluekokemuksista, Asuinalue lapsiperheiden kokemana – hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä tutkimus- ja kehittämishanke (ASLAKO) 2013–2015, Helsingin yliopisto ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.ara.fi/download/noname/%7B60661928-0161-40CC-A930-C5B52523865A%7D/108174

Järveläinen Eeva (2020). Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä paikantamassa Kivistössä, Teoksessa Lindström Janika & Kumlander Kimmo (toim.) Puheenvuoroja ihmisistä ja yhteisöistä. Laurea-julkaisut 131. 36-49. PDF-dokumentti. ISBN: 978-951-799-564-1 toinen versio. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/312501/Laurea%20Julkaisut%20131.pdf?sequence=5

Kallinen Yrjö & Häikiö Liisa (2016). Nuoret palveluiden suunnittelussa. Teoksessa Tutkitusti parempi lähiö– Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Ympäristöministeriö. 52-59. PDF-dokumentti. ISBN 879-952- 11-4550-6. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159846/Tutkitusti_parempi_lahio_Asuinalueiden_kehittamisohjelman_tutkimusjulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laakso Mari & Turunen Pekka (2019). Osallisuus osana taidelaitosten yleisötyötä lähiöissä Helsingin mallin kokemuksia. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/169970/Laakso_Mari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lähiöiden osallisuuskirja, Lindholm Arto (toim.) (2018). Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 49. PDF-dokumentti. ISBN 978-952-456-290-4. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140394/978-952-456-290-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Van Aerchot Lina, Karhu Suvi, Snellman Karita & Häikiö Liisa (2016). Tesomalaisten nuorten osallisuutta vahvistavat palvelut. Teoksessa Tutkitusti parempi lähiö -Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu. Helsinki 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Ympäristöministeriö. 48-51. PDF-Dokumentti. ISBN 879-952- 11-4550-6. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159846/Tutkitusti_parempi_lahio_Asuinalueiden_kehittamisohjelman_tutkimusjulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ympäristöministeriö. Lähiöohjelma 2020-2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ym.fi/lahioiden-kehittaminen  [viitattu 28.7.2021]

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mukkulan vireän vuorovaikutteisen taideteoksen julkistus

Valokuvagalleria KUVASTIN (Nastola 2021-2022)